Suomen Tunturisuunnistus Kiilopää 5.8.–6.8.2017
Valvojan lausunto
Mikä sopisikaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Tunturisuunnistuksen pitopaikaksi paremmin kuin Kiilopää ja Saariselän maisemat, jossa suunnistajat pääsevät kokemaan suurten tuntureiden tarjoamat haasteet osin Urho Kekkosen kansallispuiston alueella! Ratamestarit ovat myös suunnitelleet radat niin, että jokainen sarja pääsee nauttimaan avoimista ja hyväkulkuisista tunturipaljakoista ja hienoista tunturimaisemista.
Edellisen kerran Lapin Veikot järjesti Tunturin Kiilopäällä 2010 ja sen jälkeen on suunnistettu hieman pohjoisempana Saariselän alueella 2013 OH:n ja 2015 LaSun isännöiminä, joten monille kilpailijoista nämä rinteet ovat jo tuttuja. Kuitenkin tunturit tarjoavat aina ennen kokemattomia elämyksiä uusien reitinvalintojen ja omien voimavarojen mittaamisen merkeissä.
Maastoa ja karttaa on kuvattu hyvin kilpailuohjeissa – lukekaa tarkasti. Varsinkin ensikertalaisten on hyvä tiedostaa kartan mittakaava ja suurpiirteisyys normaaliin suunnistuskarttaan verrattuna. Kaikkia maastonmuotoja ei kartalla ole kuvattu, mutta tunturissa etenemisen ja suunnistamisen kannalta kaikki oleellinen löytyy. Avonaisten tunturilakien lisäksi tarjolla on myös hieman tunturikoivikkoa, jossa näkyvyys vaihtelee ja antaa oman haasteensa rastinotolle. Joissakin maastonkohdissa olisi voinut käyttää myös tiheikkökuvausta, mutta kartan tasalaatuisuuden vuoksi se olisi vaatinut huomattavasti laajempaa kartoitusta. Karttaan merkittyjen polkujen lisäksi alueella on runsaasti porojen ja vaeltajien tallaamia kulku-uria.
Vaativat radat ja tunturit yhdessä kokeneiden kisajärjestäjien kanssa tarjoavat erinomaiset puitteet hyvälle kisaviikonlopulle. Vaikka maastonmuodot ovat pääosin pyöreähköjä ja hyviä juosta, löytyy radoilta myös jyrkempää rinnettä ja rikkonaisempaa pohjaa. Ollaan siis myös riittävän varovaisia ja jarrutellaan vähän poroaitojakin alittaessa tai ylittäessä, ettei tule vahinkoja niin itselle kuin aidallekaan. Ja ennen kaikkea muistetaan tunturisuunnistuksen perussääntö: maastoon ei suunnistajan jäljiltä jää kuin tossunjälki, kaikki muu ylimääräinen mukana kannettu tuodaan myös maaliin saakka!
Jyrki Itkonen, OH
Kilpailun valvoja